En haluaisi olla näin lihava. Mutta minkäs sille mahtaa. Tai mahtaa paljonkin, jos vaan viitsisi. Olen taas syönyt suklaata varmaan neljä riviä tän päivän aikana. Se kyllä mahtuu vielä kaloreihin varmaan mutta tätä päivää on vielä paljon jäljellä ja niin... Mutta ehkä voi ajatella, että olen syönyt vain neljä riviä, ennen olisin syönyt ehkä koko levyn.

Eilen aamulla paino oli 74.2 kg, mutta tuntuu, että se on varmaan enemmän huomenna, kun on virallinen punnituspäivä. Laskisipa se alle 74:n! Mutta en usko siihen, eikä se oikeesti mihinkään vaikuta että onko paino 74,0 vai 73,8... Vaikka 73,8 olis siitä hieno luku, että en muista ikinä nähneeni 73:lla alkavaa lukua vaa'assa. Painoin nimittäin jotain 67 kiloa ysin alussa ja seuraavan kerran kun kävin vaa'alla jouluna painoin yli 74 kiloa.

Olin eilen ratsastamassa tallilla, jossa kävin vuosi sitten. Oli tosi kivaa, mutta myös hirveen kuuma. Kuumuuden takia ei tehty mitään kauheen haastavaa, mutta hiki tuli joka tapauksessa. Olen tän vuoden ajan ratsastanut lähes pelkästään esteitä ja niihin liittyviä juttuja, niin oli vähän hukassa kaikki kouluratsastusjutut. Opettajakin taisi luulla etten ole vuoteen ratsastanut.

Huomenna mennään mökille juhlimaan serkun tytön synttäreitä. Yritän soveltaa siellä syömisten suhteen sellaista taktiikkaa, että otan vain puolet siitä, mitä tekis mieli. Voi olla, ettei onnistu, koska alan ajattella, että söisin oikeestaan enemmänkin. Näin saatan syödä tasan sen verran kuin mieli tekee, eli liikaa. Sen näkee sitten huomenna.

Mulla oli tänään viimeinen työpäivä, ja nyt on sitten kaksi viikkoa lomaa. Sen jälkeen on töitä neljä päivää ja loma alkaa uudestaan. Toisaalta ihan kivaa, mutta en tiedä miten se vaikuttaa mun syömisiin ja nukkumisiin ja muuhun. Työt rytmitti elämää ihan kivasti.

Aion mennä tänään lenkille kunhan sää vähän viilenee. Olen juoksukoulussa sellaisessa pisteessä, että ensi viikolla pitäisi pystyä juoksemaan 30 minuuttia. Aika jännää, en ole ikinä ennen juossut niin pitkään. Vauhdista ei puhuta mitään, keskityn vain siihen aikaan :) Olen myös päättänyt, että sitten kun jaksan juosta 30 min, voin pyytää serkkua lenkille. Aika jees, että se saattaa olla jo ensi viikolla :)

Äh, valinnan vaikeutta

Tämä on nyt täysin aiheeseen liittymätön postaus, joten mikäli vain painonhallinta/laihdutus kiinnostaa, kannattaa skipata.

Eli, kuten viime postauksessa sanoinkin, aion ostaa ensi viikolla järkkärin. (Ja siksi vasta ens viikolla, koska mulla on palkkapäivä silloin <3.) Jos tätä lukee ketään sellaisia kameratietoisia ihmisiä, niin auttakaahan vähän. Olen pitkällisen pohdinnan tuloksena saanut aikaan kaksi varteenotettavaa ehdokasta, Canon EOS 600D ja 550D. Mulla ei siis ole aikasemmin ole ollut omaa järkkäriä, mutta muiden kameroilla on kyllä tullut ihan reippaasti kuvattua, eli en ole ihan alottelija. Jos ostan 550D:n, mulle jäis rahaa ostaa heti toinen objektiivi kitin lisäks, mutta toisaalta 600D on parempi kamera ja siinä on kääntyvä näyttö.

Eli auttakaa ystävää hädässä ja kertokaa mielipiteitänne noista kameroista! :)

Palkintoja

Edellisen postauksen kommenteista innostuneena päätin miettiä palkintoja tietyn kilomäärän jälkeen.
Nää menee siis niin, että kun paino on xx,x saan sen tietyn asian.

72 kg, värjään hiukseni
Mun oli tarkotus vaalentaa hiuksia kesällä, ja olin ajatellut värjätä seuraavan kerran ens viikolla, mutta mikäs motivoikaan paremmin kuin sellanen palkinto jonka oikeesti haluaa? :)
70 kg, uusi objektiivi (mikäli mulla on rahaa siihen... mutta ostan siis järkkärin ja kaks objektiivia varmaan ens viikolla, mutta sitten uuden saan ostaa vasta kun painan 70 kiloa)
68 kg NORMAALIPAINO!!
ratsastusvaellushommeli, vaikka issikoilla
65 kg auki vielä
62 kg ulkomaanmatka mahdollisesti (?)

Mikä on kun mikään ei onnistu?

Miten oikeesti haluaisinkaan laihtua, mutta en siihen pysty. Tää blogi on ollut pystyssä lähes kolme kuukautta ja oon siinä ajassa pudottanut noin 1.5 kg jotka on hyvää vauhtia tulossa takaisin. Mä en vaan käsitä, mikä terveellisissä elämäntavoissa on muka hankalaa. Tai vaikka epäterveellisissä laihdutuskeinoissa. Miks laihduttaminen on niin kauheen vaikeeta? Mä asetan itelleni täysin terveet, realistiset rajat ja tavoitteet, joita pitäis pystyä tyhmemmänkin nuodattamaan. Kuka tahansa 7 kiloa ylipainoinen pystyy suhteellisen helposti laihduttaan kilon kuukaudessa, mutta sen sijaan mä oon lihonut viikossa kilon.

Päätin taas eilen, että huomenna on pakko ryhdistäytyä. Ajattelin, että tänään syön vain vähän, ehkä hedelmiä, raejuustoa ja kanaa tai vastaavaa ja juon vaan vettä. No, kuka tahansa pystyy arvaamaan, ettei siinä niin oo käynyt. Heräsin aamulla äärimmäisen väsyneenä, enkä todellakaan muistanut mitään edellisillan pyhiä päätöksiä. Heti ensimmäiseks kaadoin kolme desiä kahvia kurkkuun, sitten söin pari hapankorppua ja kuivakakun palan. Ja oli muuten pahaa kuivakakkua. Töihin otin saarioisten täytetyn italianleivän, makuna kinkku-salami. Katoin huvikseni sen kalorit, 698 kcal!! Hyi että, meni sinne taas hukkaan kaloreita. Töistä tultua oon syönyt kanaa ja riisiä ja dominokeksejä ja juonut jääteetä ja limsaa. Eli taas on kalorit taivaissa. Mutta jotain hyvääkin on tähän päivään mahtunut, aloitin uudestaan kiloklubin käytön. En oo sitä tarkotuksella jättänyt pois, mutta se on vaan jäänyt ja varmaan osin siks on päivittäiset kalorimäärät noussut. Ja voishan sitä ruveta yrittää saada palloja vihreiks, se olis mahdollisesti yks ihan hyvä motivaattori...

Meen kohta lenkille, vaikkei yhtään huvittais. Viime viikolla en kerennyt jaksanut mennä lenkille ollenkaan, niin pelottaa jaksanko yhtään. No, sen näkee kohta.

Kävin hakeen vähän aika sitten serkulta joitain viime aikoina otettuja kuvia, ja siellä oli pari kuvaa mustakin. Hyi että oon kyllä oikeesti lihava. Kaikki nekin kuvat mistä serkku sano että "onpas hyvä kuva susta" oli ihan hirveitä. Ja jos kerran hyvät kuvat on sen näkösiä, miltä näytän oikeesti?!

Apua!!

Heihei ja terve taas. Oli hyvät jussi, laihdutuksen kannalta aivan pyllylleen mennyt mutta muuten sitten elämäni paras juhannus. Että ehkä yhdet (okei about viidet) herkuttelut voi antaa anteeks jos muuten oli aivan älyttömän ihanaa. Oon nyt töissä, joten kirjotan nopsaan, kun mun ei ehkä pitäs käyttää työaikaani tähän (ai ei vai).. No mut pomo tarkistaa mun papereita ja sit vasta saan seuraavan tehtävän niin parempi kai tehä jotain kun istua tylsistyneenä pyörittelemässä peukaloita. Ehkä muutenkin tän päivän epätehokkuus annetaan juhannuksen takia anteeks.

Painan liikaa, vissiin 75 kg, mut aion kyllä painaa 24.7. mennessä 73,x. Ei pitäs olla mitenkään ylivoimasta.

Juttu, mihin tarviin apua, ei oo niin kriittinen kun otsikosta saattaa ymmärtää. Haluaisin tehdä tätä jauhelihakiusausta, mutten kertakaikkiaan voi sietää kesäkurpitsaa. Niin millä sen vois korvata, niin ettei ruuasta tuu hirveesti epäterveellisempää? Yritin pikasesti googlailla mutten löytänyt mitään varteenotettavaa vaihtoehtoa.

Damn it

Miks hemmetissä kaiken pitää olla niin vaikeeta? Käyn ihan liian usein vaa'alla, eilenkin taisin käydä viitisen kertaa. Joskus siinä seittemän kaheksan maissa illalla paino oli 74.6 muistaakseni. Sit söin iltapalan ja suklaata, niin paino oli 75.8 kg (mitä ihmettä, oikeesti?). No joka tapauksessa, aamulla kävin sit taas, niin paino oli 75.0... Miten se voi vaihdella noin paljon? Okei, se on varmaan ihan normaalia ja ei pitäis käydä niin usein vaa'alla ja plaaplaaplaa. Silti, en ikinä tuu painaan 74,x ens keskiviikkoon mennessä. Ei se kyllä vaadi kun -200 g mutta silti...

Meen tänään vahtiin kaverin pikkusiskon pyjamapartysynttäreitä, ja siellä luonnollisesti on kaikkee hyvää... Täytyy vaan yrittää syödä tasan sen verran ku kaveri, niin sillä välttyis suuremmilta ylilyönneiltä toivottavasti. Onneks skopasta on bensa loppu niin mun täytyy mennä kävellen tai pyörällä.

Ärsyttää, kun liikkuminen on mulle painonhallinnan osa-alueista se helpoin, mutta en oikein voi sitäkään tänään toteuttaa. Tai voisin tehä jonkun jumpan kohta mutta muuten. Mulla tulee lenkkeilystä jalat ja lonkat kipeiks, mutta se on ihan okei, kunhan ei juokse asfaltilla eikä useemmin kuin joka toinen päivä. Joten en siis voi mennä tänään lenkille. Nyt mulla on ollut koko viikon ajan selkä jostain syystä tosi kipeä, joten sekin on vähän rajoittanu liikkumista. Eilen se oli pahimmillaan, nyt pystyy istuun sellasissa asennoissa ettei kipua tunne, toivottavasti se menee tästä nyt ohi. Ei olis kiva nukkua juhannuksena vaunussa selkävammasena.

Tänään aamulla kun huomasin painon olevan 75, suutuin, menin pakastimelle ja söin puolet sellasesta kaupan mustikkapiirakasta. Vois vähän edes yrittää rajottaa määriä, en tajua miten se on muka näin vaikeeta, kun yleensä oon ihan järkevä ihminen. Ja kuka hullu edes lohduttautuu painon noususta syömällä? Kysynpähän vaan. Sit söin yhden tuc-keksin ja ruuaks meillä oli uusia perunoita, pekonia ja kananmunia. Ja kyljessä tomaatti ja kurkkua. Ihan ok ruoka, tosin uudet perunat on tosi hiilarimössöö ja pekoni oli ihan liian rasvasta (ja hyvää). Sit oon syönyt vielä yhden sellasen pienen lidlin jugurttitäytteisen suklaapatukan. Sellasen, joita myydään semmosissa oisko 200 g paketeissa ja niissä on joku 18 kpl siinä... Sit keitin kahvia ja join taas varmaan yli puoli litraa.. No ainakin tulee ravattua vessassa sit... Musta tuntuu siltä kun olis nälkä, vaikkei voi olla, koska ruuan syömisestä on vasta kaks tuntia ja just join kahvia. Yritän sinnitellä seittemään asti, sit teen ehkä salaattia vähän, etten mee hirveen nälkäsenä synttäreille...

Kivaa lauantai-iltaa kaikille!

35.

Oonpas mä jo kirjottanut paljon, jos tää on jo 35. postaus. Tuntuu kyllä, ettei mulla oo mitään asiaa ollut, mutta ilmeisesti joitakin kiinnostaa nää tekstit kun lukijoitakin on jo aikas lailla :) Kiitos teille!

Ajattelen varmaan joka ilta, että huomenna on oikeesti vaan pidettävä itsekuria yllä ja saada taas painonpudotus käyntiin. Ja joka päivä syön jotain mitä ei pitäis ja sitäkin mitä pitäis syön aivan liikaa. Ajattelin asettaa tavotteen, joka on realistinen, mahdollinen tavoittaa, mutta ei silti liian helposti tavoitettavissa, eli motivoiva. Nimittäin, jouluun, 24.12., mennessä paino 68,x kg. Nyt paino on varmaan suurinpiirtein 75 +-0.5 kg. Jos saisin ens viikon perjantaihin mennessä painon 74,x lukemaan, tavoitteen saavuttamiseen vaadittais sen jälkeen kilon pudotus/kuukausi. Ei mikään liian paha, muttei liian lällykään. Sitten olisin jouluna normaalipainoinen, josta olis hyvä jatkaa. Tällänen kilon pudotus kuukaudessa on siitäkin hyvä, että jos käy sillein, että paino jumittaa jostain syystä, voi vaikka viikkoa ennen kyseisen kuukauden 24. päivää alottaa kunnon tsempin, tai jos menee hyvin, voi elää ja syödä ihan normaalisti, mutta terveellisesti.

En kyllä tiiä miten mittaan tuon perjantain painon, koska olen juhannuksenvietossa asuntovaunuilemassa. Jos vaikka yrittää saada painon mahdollisimman alas keskiviikkoaamun, viimeiseen jolloin oon kotona, mennessä, ja sit maanantaina uus punnitus. Uskoisin, että jos oikeesti katon tasan tarkkaan juhannuksena, että syön yhtä vähän kuin kaverini, kaikkia herkkujakin, niin paino ei pääse juuri nouseen. Koska oikeesti oon lihava vaan sen takia, että syön niin paljon. Liikunkin ja liikuin ennenkin enemmän kuin monet laihatkin kaverini, enkä juo ikinä alkoholia tai tee muutakaan lihottavaa kuin syö.

tiistai-iltaa

En nyt oikein tiiä mitä kirjottaisin. Paino oli aamulla 74.8 kg, jos oikein muistan. Koska en oo ihan varma siitä, en laita sitä viralliseks. (Eli en halua laittaa sitä, koska se oli plussaa). En jotenkin jaksa olla hirveen kiinnostunut painosta, kunhan ei nouse yli 75 kg:n. Ajattelen koko ajan, että sitten kun työt loppuu.  Täytyy sitten katsoa, miten tiukkaa linjaa jaksan/pystyn/viitsin pitää varsinaisella lomalla, nyt ainakin oon tosi löysäilijä, varsinkin ruuan suhteen. Oon syönyt lähes joka päivä ainakin jäätelöö ja yleensä jotain muutakin sen kanssa. Nyt on annoskootkin isontuneet viime viikosta, joten siitäkään ei ole enää mitään hyödyntävää vaikutusta.

Urheilu menee ihan hyvin, pyöräilen kaksi kilometriä töihin ja takaisin, ja oon käynyt lenkillä n. kolme kertaa viikossa. Maanantaina hölkkäsin 20 minuuttia putkeen. Hyvin hitaasti, mutta hölkkäsin koko matkan. En oo halunnut mitata juostua matkaa, koska tiedän sen olevan hyvin lyhyt. Haluan kuitenkin ensin pystyä juoksemaan puoli tuntia yhteen menoon ennen kuin alan miettimään nopeutta.

Kuulumisia

En oo jaksanut kirjotella tänne mitään, kun ei oikein mitään uutta kuulu. Loma alko maanantaina ja sen myötä työtkin. Viikolla olin tosi väsynyt aina iltasin, ei niinkään työn raskauden takia vaan unen vähyyden. Oon syönyt vähän mitä sattuu, mutta liekö helteen takia vai muuten, määrät on ollut pienempiä kuin yleensä. Sen ja myös menkkojen aikasen turvotuksen poistumisen johdosta paino oli tänään aamulla 74.0 kg. Mulla on kyllä vieläkin sellanen kutina, että meidän vaaka saattaa vedellä viimesiään, joten en ihan täysin luota siihen. Mutta tällä mennään kuitenkin. Mun olis pitänyt ottaa kuvat itestäni tänään (tai viime lauantaina, riippuen siitä, että kuvaisinko joka neljäs lauantai vai joka kuun toinen lauantai), mutta en oo saanut aikaseksi. Ehkä kuvaan huomenna, tosin saattaa jäädä väliin, kun mennään mökille mummon 70-vuotissynttäreille.

Oon ostellut tässä hiukan kesävaatteita, kun niiden osuus mun vaatteista oli naurettavan pieni. Tai onhan kaappi täynnä liian pieniä kesävaatteita, mutta sopivia oli ehkä kolme erilaista asua. Toisaalta on ehkä tyhmää ostaa uusia, sopivankokoisia vaatteita, jos kuitenkin yrittää pudottaa painoaan. Toisaalta, kyllä mulla on pakko olla jotkut vaatteet aina päällä, ja mieluummin kuljen sellasissa, joista tykkään, jotka on sopivankokoisia (=näyttää hyvältä) ja sopii vielä tähän säähänkin. Ja kylmemmällä, jos laittaa sukkahousut. Mä voin sitten myydä niitä tai lahjoittaa eteenpäin, jos ja kun ne jää pieneks.

Eilen vaatekaupoilla ollessani tunsin taas olevani yks iso ihranen valas. Mun parhaan kaverin, kenen kanssa siis olin ostoksilla, kroppa on sellanen pieni ja söpö, mutta sillä on kuitenkin aika isot rinnat. Sille mahtuu alaosista xs ja s ja yläosista trikoovaatteista xs ja s ja kankaisista vähän isommat (just niiden rintojen takia). Niin sitten valitti kauheesti kun sille ei mahtunut henkkamaukan 38 kokoset lappubikinit. Joo, kyllähän ton kokosta ihmistä varmasti harmittaakin kun ei mahdu, mutta mulle ei oo ikinä mahtunut sen kokoset. Ja tuli myös puheeks se, kun kaverin mielestä vaatteista on aina jäljellä vaan isoja kokoja (eli 40 ja eteenpäin). Miks musta tuntuu että se on just toisin päin?

Mutta oli shoppailureissulla jotain hyvääkin, nimittäin lähes kaikki vaatteet, mitä sovituskoppiin raahasin, oli oikeen kokosia ja hyvän mallisia mulle. Joko oon muovautunut henkkamaukan mallisemmaks tai sitten osaan nykyään ottaa vaan omalle kropalle sopivia malleja. Joka tapauksessa kiva juttu :)

Paino nousi taas

Tiesinhän mä sen, eikä tästä niin pettynyt pitäis olla (mikshän silti oon?).  No, ei voi mitään, tästä uuteen nousuun laskuun taas :D Kohtapuoliin meen kävelylle, sitten lyhyelle juoksulenkille ja teen ehkä mahdollisesti callaneticsia. Painon täytyy laskee perjantaihin mennessä edes vähän, joten nyt on oltava tarkka syömisten kanssa.

Hauskaa kesäkuun alkua kaikille!